Kävimme kaksi viikkoa tolleri-MEJÄ:n jälkeen vielä yhdessä MEJÄ-kokeessa joka oli lähes kotinurkilla, kun ajomatkaa Onkamaalle on meiltä vain n. 20 min. Raita teki kelpo työtä todella riistarikkaassa maastossa, mutta valitettavasti sortui kuitenkin riistapolkuun n. 40 m. ennen kaatoa - ja siitä hukka. Koira takaisin jäljelle ja liina kerkesi juuri suoristua, kun Raita pysähtyikin jo kaadolle. Tuloksena AVO2 ja 35 pistettä. No, tehdään vielä parit jäljet ennen lumen tuloa meidän erittäin riistarikkaisiin maastoihin..
Noutojuttuja ollaan treenailtu aika ahkeraan. Suurena apuna meille on ollut Kuparikarin kennelin omistaja Heidi, jolla on paljon kokemusta ja häneltä olenkin saanut runsaasti Raitalle sopivia vinkkejä. Suurin haaste tuntuu tällä haavaa olevan Raitan vilkkaus ja häiriön sieto, joihin olemme saaneet hyviä harjoitteluvinkkejä. Malttia ollaan myös rakennettu ja tehty metsässä paljon tottelevaisuusharjoituksia. Raitan suuria odotuksia työskentelemään pääsemisestä ollaan kitketty tekemällä sille pientä "jäynää". Olen mm. täyttänyt hakuruudun sen nähden, ottanut Raitan oletetun lähetyspaikan hollille, mutta yllättänytkin koiran vaan ottamalla sen kanssa seuraamista ja luoksetuloja. Tämän jälkeen koira kiinni ja pois, ja itse olen hakenut damit sitten pois metsästä.
Viikko sitten perjantaina huomasin että Raita on aloittanut juoksunsa. Samalla viikolla vielä Papu oli meillä hoidossa, muttei muuta kuin ehkä hieman perusteellisemmin haisteli Raitaa. Raita odottelee jo innolla että pääsee metsään kavereiden kanssa juoksemaan ja treenaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti